Etenkin lintuja kuvatessa oma D90 tuntuu välillä hukkaavan kohteen seurannasta, jolloin linssi alkaa sahaamaan, johon kuluu huomattavasti aikaa. Muutenkin vasta tänä keväänä lintuja kuvatessa olen huomannut erityisesti kaipaavani nopeasti tarkentavaa linssiä.
Aina on ollut foorumeilla vain mutu-tuntumaa siitä, että Nikonin halppis-objektiivit ovat hitaita, runkotarkenteinen ei varmasti voi olla nopea tarkentamaan, eikä ainakaan runkotarkenteinen makro. No nytpä päätin testata näitä siltä osin mitä laukusta sattui löytymään. Muutaman löydökset oli yllättäviä.
Testausjärjestely
Testaus tapahtui äänittämällä tarkennusmoottorin ääntä mikrofoni objektiivissa kiinni ja haarukoimalla jälkeenpäin äänitiedoston spektrigraafista aika. Tämä tarkennuksen ajankohta erottui yllättävänkin selvästi graafista. Tarkennus tapahtui neljään metriin järjestysteknisistä syistä, mutta kyllä tämä testi pitää varmasti ulkonakin vielä uusia.
Vaikka taulukossa on vain yhdet tulokset, niin testit tein kahteen kertaan, osan kolmeenkin. Runkona D90, tarkennusmoodina pistetarkennus ja tarkennuskohteena viime viikon Punkalaitumen Sanomat huolella valaistuna.
Jossain määrin huolellisesta suunnittelusta ja tutkimuksen toteuttamisesta huolimatta näitä tuloksia ei voi suoraan kutsua absoluuttisesti varmoiksi, mutta toivottavasti ne voivat valottaa edes hieman tietoa näiden linssien tarkennusnopeudesta :)
Kalusto
Nikon D90
Nikon AF-S 18-105 f/3.5-5.6 VR
Nikon AF-S 55-200 f/4-5.6 VR
Nikon AF-S 70-300mm f/4.5-5.6 VR
Tokina AF 100mm f/2.8 AT-X Pro D macro
Jotain päätelmiä:
1. Osittain fiilikseni Tokinan makron nopeasta tarkentamisesta kävi toteen. Valovoimaisempana objektiivina se ei sahaile yhtä paljon kuin 70-300 VR ja on kaiken lisäksi hitusen nopeampi tarkentamaan äärettömästä neljään metriin.
2. Hitaat Nikonin kittizoomit eivät taida olla urbaanilegendaa. 18-105 VR linssin vauhti oli hitaampi kuin Tokinan makro rajoittimen kanssa.
3. 70-300 VR on nopea tarkentamaan, mutta silti ero ei ole niin huomattava kuin toivoin.
Mikko Hällfors
